keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Ystävän luona

Sunnuntaina esittelemäni kevytsoraharkkopöytä oli ystäväni kauniista kodista, jonka yksityiskohtia kehtaa esitellä enemmänkin. Ensimmäinen kuva on otettu oleskelutilasta keittiöön ja ruokailutilaan päin, missä katseenkiinnittäjänä toimii konjakkinahkainen Imola-tuoli sekä kätevä, moneen suuntaan kääntyvä Artemiden Tolomeo Sospensione valaisin.
Oleskelu- sekä keittiötilaa erottaa toisistaan iso, tammikantinen saareke, jossa on, paitsi runsaasti säilytystilaa, myös mahtavasti työskentelytilaa. Alaslaskettu katto sekä lattiamateriaalin vaihtuminen laattaan, jakaa tilaa myös visuaalisesti.
Tilaa isommalle pöydälle on saarekkeen vieressä. Ruokailuryhmä koostuu vanhasta, jatkettavasta pöydästä sekä mustasta, taljoin pehmennetystä penkistä. Kolme  Ikean kokoontaitettavaa tuolia pääsevät pian palvelemaan varatuoleina,  kun uudet tilatut  tuolit saapuvat. Ruokailuryhmän valaisimina on kaksi Iina Vuorivirran keraamista Mass Produced Individualism -valaisinta. Kaunista, tyylikästä ja toimivaa!






Mikäli haluat katsella lisää kuvia tästä kodista, klikkaa itsesi Oikotien KOTIKIIKARISSA-blogiini tästä!

-tuija-

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Se mikä avaruudessa hävitään, tunnelmassa voitetaan!

Vaalea avartaa, on meillä hoettu totuus, johon luotetaan kuin kiveen. Totta -avartaa se-,  mutta asialla on toinenkin puoli. 
Pienissä eteistiloissa, mihin luonnonvalo ei pääse, olisi luontevaa käyttää vaaleaa väriä seinillä, mutta tässä eteisessä teimme juuri päinvastoin. Valitsimme seinille tummaa, itämaishenkistä ruokotapettia mustan ulko-oven seuraksi ja avot, mikä sisääntulo! Laskutasona ja säilyttimenä toimii musta Kartellin Componibili ja  mustat Dotsit sekä katosta roikkuva Oka-naulakko keräävät kassit, huivit ja muut asusteet. Uskalla kyseenalaistaa vanhat sisustussäännöt ja voit yllättyä!



-tuija-


sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Monikäyttöiset leca-harkot

Tervehdys! Leca-harkot ovat monelle rakentamisesta tuttuja muurattavia kevytsoraharkkoja, mutta harkot ovat myös erittäin monikäyttöisiä kekseliäälle sisustajalle.  Kyläillessäni ystäväni luona viikonlopuna, käytimme osan ajasta järjestäen hänen olohuonettaan uuteen uskoon. Ennakkoluuloton ystäväni on aina luottanut outoihinkin ehdotuksiini ja kun  aiemmin  hänelle suunnittelemani tv-taso jäi nyt tarpeettomaksi, keksimme tasosta vaputuneille harkoille uuden elämän pienenä pöytänä ja laskutasona sohvan päässä. Ronskit harkot luovat kiintoisan kontrastin tyylikkääseen sisutukseen ja ovat  taatusti uniikki ratkaisu. Haluttaessa pöytä on helppo purkaa ja korvata toisella, eikä sen hintakaan päätä huimaa harkkojen kappalehinnan kieppuessa parissa eurossa. Koska tasosta vapautui vain yhdeksän harkkoa, piti asettelussa käyttää tiettyä luovuutta, jotta pöydän korkeus saatiin riittämään. Hankkimalla muutaman lisäharkon, saa tason asettelun tehtyä  ilman temppelimäistä rakennetta, mutta itseasiassa ihastuimme molemmat tähän hieman epätavallisempaan asetteluun. Tällaiset epätavalliset materiaaliratkaisut eivät sovi kaikille, mutta ennakkoluulottomille ne tarjoavat loistavan mahdollisuuden uniikimpaan kokonaisratkaisuun.






-tuija-

P.s. Blogilista lopettaa 01.06.2015. Mikäli haluat jatkossakin saada postaukset luettavaksesi helposti, kannattaa klikata  itsensä lukijaksi vaikka Bloggeriin sivupalkista tai Blogloviniin täältä.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Valmiskuvia vierashuoneesta

Vierashuone saatiin valmiiksi viikonloppuna ja  se joutuikin heti testiin saamalla asukkaan muutamaksi päiväksi. Tässä pieni maistiainen huoneesta, lisää kuvia löydät Oikotie Sisustus blogistani, joka muuten pienen hengähdystauon jälkeen päivittyy taas tästä eteenpäin kerran viikossa.
Olen ihan supertyytyväinen huoneen ilmeen muutokseen ja rohkaisen muitakin uskaltamaan valitsemaan tummempia sävyjä seinille. Olisin voinut jopa maalata koko huoneenkin tällä samalla värillä, mutta silloin olisi pitänyt tilata maalia enemmän. Nyt ostamani 2,5 l astiasta olisi riittänyt vielä toiseenkin seinään, mutta ei koko huoneeseen. Käy katsomassa kuvat ja kerro mietteesi! (klik)



-tuija-


sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Vierashuoneen muutos part 1.

Lauantaina otin testiin  Farrow&Ballin Hague blue sävyisen maalin ja maalasin sillä yhden vierashuoneen seinistä tummansiniseksi. Tämä englantilainen maali kantaa niskassaan melkoista kulttimainetta ja siksi itsellä olikin melkoiset odotukset tästä maalista. Liikkeelle lähdettiin tietysti huoneen raivauksella tai tässä tapauksessa seinän tyhjäämisellä. Sänkyä en edes ajatellut poistaa huoneesta. 
Rajasin maalarinteipillä lattia-, katto- ja ikkunalistat sekä pistorasian ja myös viereisten seinien kulmat. Lattian suojaksi levitin sanomalehtiä. Tämä tapa ei välttämättä ole suositeltava, koska ilman teippausta lehdet liikkuvat helposti jalan alla ja saattaa täten olla jopa vaaralliset. 


Suojauksen jälkeen rajasin siveltimellä kaikki reunat ennen varsinaista maalin telaamista. Maali oli jonkin verran juoksevampaa kuin kotimaiset joihin olen tottunut, mutta kuitenkin maalattavissa hyvin ilman valumia. Huomatkaa kuvissa olevat vaihtuvat työnjohtajat!


Maalikaukalo kannattaa suojata vaikka muovipussilla ennen maalin kaatamista, jolloin säästyy kaukalon pesulta operaation lopussa. Kun maalaukset on tehty, kaadetaan jäljelle jäänyt maali takaisin purkkiin ja pussi  vedetään pois kaukalosta nurinpäin ja roskiin. Normaalisti käytän maalaamisessa isompaa telaa sekä jatkovartta, mutta koska huoneessa oli tavaraa melkoisesti ja jatkovarrella maalaaminen vaatii tilaa, valitsin tällä kertaa pienemmän telan ilman vartta. Lisäksi seinä oli melko pieni ja rikkonainen, joten homma hoitui pienemmälläkin  nopeasti.


Ensimmäinen maalipinta valmiina. Maalissa on todella paljon pigmenttiä ja jo nyt näin, että kahdella kerralla selvittäisiin. Tämä ei aina ole itsestään selvää, etenkään tummien sävyjen kanssa.


Ensimmäisen maalipinnan kuivumisen ajaksi kannattaa kaukalon päällä oleva muovipussi vetäistä telan päälle, jolloin maali ja tela eivät pääse kuivumaan.


Tässä välissä kerkeää nauttimaan paistettua siikaa, kevään ensimmäisiä tankoparsoja ja hollandaise kastiketta...sekä lasin hyvää Savignon Blancia! Nam!



 Toinen maalikerros pintaan ja valmis. Ja ihan niinkuin arvelinkin, kaksi maalikerrosta riitti hyvin. Maalarinteipit tulee poistaa heti maalauksen valmistuttua, jotta teipit eivät pääse kuivumaan kiinni listoihin tai pahimmassa tapauksessa repimään palan uutta maalikalvoa mennessään teippejä poistettaessa, kun maalisilta on kuivunut seinän ja teipin välillä. Tämän Farrow&Ball maalin superhimmeä pinta on armollinen kehnommallekin maalaajalle, koska valmiissa pinnassa ei näy telanvetojen suuntaa, niinkuin kiiltävämmässä maalissa käy, jollei osaa maalata oikein. Kelpo maali siis ja ihan puuterinen lopputulos.



Done!

-tuija-

P.S. Arvonta on suoritettu Laiturilla-kirjan osalta ja onnetar arpoi vastaajien joukosta kommentoijan numerolla 3 eli Jutskan. Voittajalle on lähetetty sähköpostia. Onnea!

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Viikonlopun remppailut

Huh mikä viikko! Ennen viiikonloppuvapaan aloittamista poikkesin vielä pakettiautomaatilla sekä matkahuollossa. Paketeista kuoriutuvien esineiden mukana huuhtoutuivat haaveet vapaasta viikonlopusta. Toisesta laatikosta paljastui nimittäin Farrel&Ballin maali sävyssä Hague Blue ja toisesta messinkinen, marmorijalkainen seinävalaisin. Arvatkaa maltanko olla tarttumatta maalisutiin jo heti huomenna? Valaisin oli vielä upeampi ja  kookkaampi luonnossa, kun mitä uskalsin edes toivoa.Olin jotenkin mieltänyt valaisimen kuvasta paljon pienemmäksi, mutta tuon mukana tulleen polttimon kanssa kokoa on 40cm. Katkaisimena on varressa oleva nuppi, joka toimii samalla myös himmentimenä. Ihanaa yllättyä näin positiivisesti. Ja kuvassa näette tulevan sijoituspaikan sekä maalille, että valaisimelle. Stay tuned!




-tuija-


keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Päivän pelastetut

Käytetyn designtavaramyymälän  perustaminen taitaa olla lähitulevaisuudessa pakkorako, jollei nämä pelastusta huutavat kalusteet ala kiertää katiskaani kauempaa. Eilen haaviin jäivät Torista vuodelta -68 olevat Jacobsenin Myran-tuolit 75€ kappalehintaan. Kunto on kaamea. Joku on maalannut alunperin mustat muurahaiset vaaleanpunaiseksi ja alkuperäiset jalkatapitkin ovat ajan saatossa vaihtuneet vääränlaisiin. Fritz Hansenin leimat ja alkuperäiset kiinnikerakenteet kuitenkin todistavat tuolien aitouden. Kahdeksasta tarjolla olleesta, ostin kolme ja nyt meillä on tuoleista täysi kuuden sarja odottamassa maalauttamista. Minkähän väriset näistä tulee?




-tuija-


tiistai 14. huhtikuuta 2015

Tarvikemetsästystä

Koiran kotiintulo tarkoitti meille myös ihan uudenlaisen tarpeiston hankkimista. On talutinta, valjasta, ruokakuppia ja leluja. On takkia, kurapukua, kynsisaksia ja herkkupurkkia. Nämä kaikki oli suhteellisen helppoja hankintoja, mutta yksi tuntui olevan ylitse muiden. Nimittän oman pedin hankkiminen koiralle. Kuka niitä oikein suunnittelee? Toinen toistaan kamalampaa ja silmääsärkevämpää viritystä ovat lemmikkikaupat pullollaan.
Vaikka totuuden nimissä olemme pilanneet koiramme heti sillä, että hän saa nukkua kanssamme öisin sängyssä, tarvitsee Luisa silti oman paikan, jossa voi kölliä päivisin. Koska Luisa ei vielä päästä minua silmistää ja seuraa perässäni kaikkialle, tulisi pedin olla myös helposti siirreltävä. Toteutin koiranpedin lopulta omalla tavallani ja tekemällä sellaisen vanhasta pärekorista. Kori on sopivan kokoinen, kahvojen ansiosta helppo siirreltävä ja kaupan päälle mukavan näköinenkin. Tämä on helppo kantaa työhuoneeseen päiviksi, jolloin teen työtä koneella. No mitä sanoi Luisa? Joo-o, kelpaa, mutta laittaisitko silti tähän lattialle vielä sen kivan pehmeän peiton!!






Boo!


-tuija-


lauantai 11. huhtikuuta 2015

Haaveiden kesäkoti

Arvatkaas mikä on ollut mielestäni kevään paras postaus? No tietenkin eilinen arvontapostaus ja se siksi, että olette jättäneet niin ahkerasti merkkiä itsestänne siellä toisella puolella. Näin kohta kolme vuotta tätä blogia kirjoittaneena en enää ahdistu heti, jos kukaan ei itsestään mitää merkkiä anna, mutta ei se yksin jutustelu aina  tietenkään mielekästäkään ole. Kun statistiikka kertoo tuhannesta kävijästä ja yksi tai kaksi sinulle kommentoi, tulee välillä varsin turhautunut olo. Tässä tietenkin pata kattilaa soimaa, itsekään kiireessä en kommentoi toisten blogeja niin paljon kun voisin, mutta heti kun on aikaa, näin koitan tehdä.
No mutta, kiva kun nyt jätätte merkkiä itsestänne.

Olen lukenut mielenkiinnolla teidän kesäkotihaaveita ja huomasin, että siinä missä toisille oikea mökin paikka on järven rannalla, halusivat toiset sen sijaitsevan meren äärellä. Tähän taitaa vaikuttaa se, onko itse lähtöisin sisämaasta vai rannikolta. Rannikkokaupungin kasvattina näet itsestänikin tuntuisi luontevammalta, että mökki sijaitsisi ennemmin meren, kuin järven rannalla.
En ole aiemmin varsinaisesti kokenut olevani mikään mökki-ihminen, mutta liekö iällä merkitystä vai mitä on tapahtunut, kun ajatus mökistä ei ole enää hetkeen tuntunut ollenkaan hullummalta. Osalla onnekkaalla lukijalla se unelmien mökki olikin jo olemassa  ja pari  unelmoi kesäkodista, joka ei olisikaan ihan perinteinen suomalainen mökki, vaan kakkoskoti jossain ihan toisessa maassa. Sellainen pieni asunto jossain Euroopan idyllisessä kaupungissa kelpaisi minullekin, oih!

Tickler puolestaan kuvasi niin kauniisti omaa mökkihaavettaan, etten voinut olla kopioimatta sitä tähän luettavaksi. Kauniisti sanottu!
Unelmoin mökistä Saaristomerellä. Paikasta, joka on piilossa merenkulkijoilta, kallion kuopassa. Mutta jossa aamuisin voi kastaa varpaat veteen, päivällä tähyillä ohikulkijoita käkkärämännyn takaa ja illalla istua vieläkin lämpimällä kalliolla ihastellen meren aaltoja.
Intouduin tekstistä sen verran, että lähdin itsekin etsimään netistä mökkikuvaa, joka voisi olla meidän haaveiden kakkoskoti. Tällaiset mallit löysin Sunhousen mallistosta. Tykkään!!










Aurinkoista lauantaipäivää kotona tai mökillä!


-tuija-


keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Tummia sävyjä

Kokovalkoisen sisustuksen aika alkaa olla ohi ja puu sekä tummemmat värit valtaavat kotien pintoja. Myös valkoisten keittiöiden valtakausi alkaa olla ohitse ja vaikka asiasta on puhuttu trendiennusteissa jo pitkään, alkaa se ihan oikeasti näkyä nyt kuluttajien valinnoissa.  Suunnittelemistani keittiöistä on viimeisen vuoden aikana jo enemmistö ollut muita kuin valkoisia. Harmaa, myyrän sävyt ( ruskean ja harmaan sekoitus) ja puu, etenkin tammi, puhuttelevat nyt kovasti.

Alla olevat kuvat ovat hollantilaisen Arjan Lodder Keukensin sivuilta. Kaunista!









-tuija-


sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Luisa

Meille pääsiäinen toi tullessaan jotain täysin uutta ja ihmeellistä. Nimittäin tämän kuvissa näkyvän täydellisen pakkauksen nimeltä Luisa. Luisa on noi kuusivuotias rescuekoira Romaniasta. Pentutehtaan koneena koko ikänsä toiminut narttu, joka käytyään turhaksi potkaistiin kymästi kadulle viiden muun samanlaisen kanssa. Vaikka elämän alkupuoli on ollut julmaa, kääntyi Luisan onni onneksi edes tässä kohtaa. Romanialainen Onevet klinikka poimi kuusikon talteen kadulta  reilu puoli vuotta sitten. Hoiti, steriloi, rokotti sekä madotti koirat ja tarjosi  mahdollisuuden paremmasta.
Löysimme Luisan suomalaisen  rescueyhdistyksen  Kulkurit ry:n sivuilta. Kulkurit ry työskentelee kaduilla asuvien, kodittomien koira- ja -kissapopulaatioiden vähenemiseksi sekä olemassa olevien eläinten olojen ja kohtelun parantamiseksi muun muassa sterilisaatioprojekteilla ja eläinten adoptoinneilla. Sen lisäksi Kulkurit ry tekee työtä vaikuttamalla yhteistyömaa Romanian eläinsuojelullisiin asenteisiin mm. valistustyön avulla. Säännöllisin väliajoin Kulkurit ry:n  työntekijät käyvät Romaniassa Onevetin klinikalla valitsemassa sopivia koiria, joille mahdollisesti olisi löydettävissä uusi koti Suomesta. Kuusikolla kävi tuuri. Jo viidellä näistä bichon mixeistä on oma uusi koti Suomessa ja viimeinenkin on tulossa Suomeen kotihoitoon ensi viikolla.


Rakas Luisa. Lupaan ettei sinun enää koskaan tarvitse pelätä eikä pettyä!






Näin ihana pääsiäinen meillä!

-tuija-