tiistai 13. toukokuuta 2014

Ratkaisu 1.

Eiliseen postaukseen liittyen, mitkä niitä ärsytyksen kohteita sitten olivat ja miten ne ratkesivat.

Ensimmäinen, vaikkei suinkaan pahimmasta päästä oleva, oli tv-tilan liiallinen valkoisuus. Iso valkoinen sohva yhdistettynä valkoisiin seiniin ja mattoon oli jo pidempään vaikuttanut liian  persoonattomalta. Olin ja olen edelleenkin miettinyt näiden seinien maalaamaista tumman harmaiksi. Kaipaan tällä hetkellä ympärilleni kodikkuutta ja tumman seinävärin tuomaa halaavaa syleilyä.  Puisen vanhan senkin ja värikkäiden taulujen lisääminen helpotti toki värinpuutteeseen, mutta olin  haaveillut ison,  ruokapöydän alla olevan punaisen maton  siirtämisestä huoneeseen. Valkoinen muhkea, nukkamatto  tuntui  huoneessa  tunkkaiselta. Klassinen, punainen, itämainen matto olisi  se elementti, millä halusin tilaa lämmittää. Lisäksi isompi matto saisi tilan näyttämään isommalta ja siten toimimaan paremmin kookkaan sohvan parina. Toisin kun luullaan, liian pieni matto ei suinkaan isonna, vaan päin vastoin pienentää visuaalisesti huonetta.  Ongelma oli, ettei  meillä  ollut toista tarpeeksi isoa mattoa tilalle ruokapöydän alle, enkä halunnut hankkia  samanlaista mattoa vierekkäisiin huoneisiin. Tv-huoneen valkoinen nukkamatto olisi ollut liian pieni siirrettäväksi pöydän alle, eikä materiaalikaan olisi ollut millään lailla käytännöllinen ruokailussa.

Tärkein ja ongelmallisin asia oli kuitenkin ison ruokapöydän sijoittuminen optimaalisesti hyvin keittiön viereen, mutta samalla liian lähelle ulko-ovea, jolloin aina pöytää käytettäessä minua häiritsi tietty intiimiyden puute. Ruokailtaessa yhdessä, koen tärkeäksi, että tila tuntuu kotoisalta ja suojatulta. Nyt energiat tuntuivat leviävän tilaan ja johtuen pöydän valtavista mittasuhteista sekä  ulko-oven ja eteisen läheisyydestä, olo oli kuin keskellä vilkasta terminaalia. Tämä on tietysti kärjistystä, mutta you got the point.

Kun Wire Cubesit saapuivat, oli ratkaisu saman tein selvä. Rakensin niistä uuden tv-huoneen pöydän, asettamalla kaikki neljä moduulia vierekkäin.Päälle teetetään vielä lasilevy kanneksi. Olen aina ihaillut Warren Platnerin pöytiä ja tästä tulee samanlainen ilmava vaikutelma. Verhot ovat häirinneet jo pitkään (eikä vähiten tuon puuttuvan silkkinauhan takia) ja olin jo miettinyt niiden korvaamista harmaalla, pestyllä pellavalla. Nyt, yhdessä punaisen maton kanssa,  verhot eivät muodosta yhtä kovaa kontrastia kuin aiemmin, joten voin elää nyt näinkin hetken. Harmikseni vasta kuvista näin, että olisi pitänyt ottaa laajempi kuvakulma, jolloin mittasuhteet olisivat ollet paremmin havaittavissa. Mennään nyt kuitenkin hetki näillä.  Miten punainen matto saatiin sitten siirtymään tänne ja miten salin pöytäongelma ratkesi, siitä myöhemmin.





-tuija-

Näyttääpä kuvan värit ekstra-kirkkaalta toiselta näytöltä katsottuna :O

10 kommenttia:

  1. Onnistunut muutos! Tuo punainen matto tuo juuri sopivasti särmää huoneeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kokovalkoinen tässä tilassa ei palvele parhaiten tunnelmallisuutta, vaikka siitä noin muuten pidänkin :)

      Poista
  2. Hieno alku, en malta odottaa mitä muuta on luvassa :)
    Hieman väriä ehkä seiniin (tiedäthän minut), vaikka matosta joku kiva siniharmaa? Vaikka kylläpä sinä osaat, ei tarvitse neuvoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kokovalkoisessa on puolensa, ei se tässä tilassa palvele parhaiten.
      Jatkoa seuraa :)

      Poista
    2. olin niin "persialaismatto" vastainen, mutta ISO ja PUNAINEN ! LOVE it !! :D

      Poista
  3. Joko keksit ratkaisun ruokapöydälle?

    VastaaPoista

Hei! Kiva kun kävit, vielä mukavampaa on, mikäli päättäisit jättää viestin!