lauantai 15. joulukuuta 2012

Blogipohdintaa

Aloitin tämän postauksen kirjoittamalla aivan muista asioista ja puolessa välissä deletoin kaikki ja päätinkin puhua aiheesta, joka on jo jonkin aikaa askarruttanut mieltäni. Nimittäin bloggaaminen, lukijat ja kommentointi. Olen kohtalaisen verbaalinen ihminen ja mielelläni aukaisen sanaisen arkkuni keskustellakseni ihmisten, jopa (apua) ihan ventovieraidenkin kanssa. Olen se suomalaisittain outo ilmestys, joka saattaa hymyillä ja puhua juuri sinulle seistessämme vierekkäin  kaupan hedelmätiskillä.




Aloittaessani bloggaamista ajattelin etukäteen, että yksi sen mukanaan tuomista kivoimmista asioista tulisi olemaan se, että pääsisi vaihtamaan mielipiteitä ja turhanpäiväisiäkin ajatuksia muiden samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Ymmärsin tietysti, ettei se kävisi päivässä eikä kahdessa. Blogeja syntyy kuin sieniä sateella ja joka klikkauksen päässä saattaa olla  entistä parempaa ja hyvillä kuvilla varustettua luettavaa. Tulisi vaatimaan pitkäjännitteistä yksinpuhelua ja satoja uhrattuja tunteja ennen kuin blogini saisi lukijoita. Jos saisi.  Tiesin myös, että postauksen pitää saada useita kymmeniä katselukertoja, ennen kuin yksi ihminen niistä viitsii kommentoida   tekstiä.




Nyt bloggailua on vasta reilu puolivuotta takana ja se on naurettavan vähän verrattuna moneen vuosia bloganneeseen konkariin nähden. Kävijöitä on parhaimmillaankin ollut vain vajaa tuhat päivässä, mutta silloinkin saattaa olla, ettei kukaan kävijöistä sano minulle kommenttilaatikossa edes "moi". Täytyy myöntää, että enemmän kuin kerran olen kyseenalaistanut tämän harrastuksen järjellisyyden, kun kaiken työ- ja muiden kiireiden keskellä, on käyttänyt yön hiljaisia tunteja siihen, että muokkaa kuvia ja kirjoittaa uutta postausta aamuksi, saaden sitten jäätävän hiljaisuuden vastaansa. Ei tiedä kiinostiko aihe ketään vai menikö ihan harakoille. Sittemmin olenkin jättänyt paljon aikaa vievät pitkät informatiiviset tekstit vähemmälle ja siirtynyt kevyempiin ja nopeampiin päivityksiin. Silloin tämä ei tunnu niin hölmöltä ajankäytöltä, vaikka kukaan ei puhuisikaan mitään.



  Joskus joku tuttu, joka lukee blogia, saattaa kommentoida kasvotusten tai facebookissa, että olipa kiva juttu. Silloin ihan pikkuisen miettii, että no mikset voinut sitä siellä kommenttilaatikossa sanoa. Älkää käsittäkö väärin, en oleta enkä halua, että kommenttilaatikko on vain kehuja varten. Kaikenlainen palaute on tervetullutta, mutta ennen kaikkea toivoisin, että silloin tällöin edes joku vaivautuisi jutun luettuaan, näpyttelemään edes muutaman sanan merkiksi, että kävi täällä. Sanoisi, että hei, luin tän! Hiljaisuus tuntuu painostavalta ja kovin torjuvalta. Tämän vuoksi pidän pidän erityisen tärkeänä, että vastaan aina jokaiselle kommentoineelle, vaikka vain muutamalla sanalla. Se on sitä vastavuoroisuutta.
Muutamia vakituisempia kommentoijia haluankin kiittää, että viitsitte vaivautua sanomaan sanasen silloin tällöin. Kiitos! Ilman teitä taitaisi olla jo pillit pussissa!



Toinen mysteeri minulle on lukijamäärä ja haluttomuus klikata itseään lukijaksi. Muutama postaus takaperin yksi uusi lukija ihmetteli kommenttilaatikossa, miksi lukijoiksi ilmoittautuneita on niin vähän? Sitä samaa olen itsekkin pohtinut. Ensin ajattelin, että blogini on kovin tuore, niin kuin onkin, mutta sitten tarkastelin muidenkin saman ikästen blogien lukijamääriä vain huomatakseni, että useilla uudemmillakin blogeilla saattoi olla enemmän lukijoita. Joten on siis syytä olettaa, että teen jotain väärin tai sitten blogiani ei ole vain löydetty. Mikäli kyse on blogin sisällössä, auttaisi kommentointi siinäkin asiassa. Osaisin kohdentaa juttuja paremmin. Mikäli taas on kyse blogin tuntemattomuudesta, pitää vain kääriä hihat ja aloittaa markkinointikampanja ;) Onko teillä ajatusta missä voisi olla vika?



Mietin tässä kohtaa, pitäisikö deletoida tämäkin teksti, mutta koska otan aina härkää sarvista, ennemmin kuin jupisen itsekseni, niin menköön eetteriin. 

Summa summarum, olisi todella paljon mielekkäämpää kirjoitella näitä juttuja, jos silloin tällöin jättäisitte merkin käynnistänne.  Laittakaa minulle myös parannusehdotuksia ja postaustoiveita tai mitä tahansa ajatuksia teksti nyt herättikään. Ja uudet ja vanhatkin lukijat, olisi mukavaa jos viitsisitte klikata itsenne lukijaksi tänne Bloggeriin. Blogiani voi seurata myös mm. Blogilistan ja Bloglovinin kautta. Lukijaksi voi alkaa ihan anonyymisti, nimeä ei tarvita.

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!!

-tuija-


59 kommenttia:

  1. Moi! :) Täällä olen mie, jokaisen postauksen lukija mutta aivan liian laiska kommentoija. Usein lueskelen blogeja puolinukuksissa iltamyöhään ja nautiskelen kuvista ja teksteistä. Nyt osittaiseen työelämään palattuani puhun paljon aamusta iltaa ja kun pääsen blogien äärelle, saan samalla usein nautiskella hiljaisuudesta. :) Lupaan aktivoitua hieman enemmän jatkossa, sillä kommentit ovat oikeasti bloggaamisessa kirjoittajan kannalta tärkeintä. Lukijana olen sivupalkissa myös ja pääasiassa seuraankin bloggerin lukulistan kautta. :)

    Kiitos kivasta blogistasi, täällä ollaan ja jokainen kirjoitus kuvineen ahmitaan. :) Ihanaa viikonloppua ja kauniita unia! <3

    VastaaPoista
  2. Hei Tuija!

    Älä vain kyseenalaista blogisi merkityksellisyyttä. Se on ollut harmaan syksyn ajan iso ilo kauniine kuvineen. Eksyin blogiisi vahingossa etsiessäni vinkkejä kylpyhuoneremonttiimme ja ihastuin ensin kylpyhuoneesi laattoihin. Siitä saakka olen uteliaana käynyt oikeastaan joka päivä kurkkaamassa, mitä kivaa tänään löytyy.
    En osaa sanoa, miksi ihmiset pysyvät niin hiljaa. En minäkään ole klikannut itseäni lukijaksi enkä ole ennen kommentoinut kertaakaan. Ehkä kyse on siitä suomalaisesta vaatimattomuudesta tai ujoudesta. Blogisi on joka tapauksessa hyvä, ja olen saanut monta hyvää tee se itse -vinkkiä ja ideoita. Toivottavasti jaksat pitää blogia vielä pitkään.

    Hyvää joulua!

    Katariina

    VastaaPoista
  3. Moikka!

    Täällä uusi lukija, joka ei turhamaisuuttaan vielä ole kommentoinut :) Oma blogini, jossa on vielä vähemmän rekisteröityneitä lukijoita kuin sinulla, vaikka bloggailua on takana pari kuukautta pidempään, oli parin päivän rempassa ja ajattelin, että en halua rempan aikaan ketään uutta tuttavuutta mahdolliselle vastavierailulle :D

    Oliko hyvä selitys... ;)

    Itse kommentoin monia blogeja. Osa näistä blogisteista käy vastavierailulla ja kommentoi ahkerasti (hyvin harva, mutta sitäkin tervetulleempi :)) ja jotkut eivät ole varmaan koskaan käyneet blogissani tai sitten ovat käyneet, mutta eivät ole kiinnostuneet.

    Sinun blogisi on uusi lukulistallani, mutta nousi heti lemppareiden joukkoon. En osaa sanoa, miksi monella (esimerkiksi tähän verrattuna mielestäni aika tavanomaisella) blogilla on niin paljon lukijoita ja kommentoijia.

    Ei minulta siis oikeastaan vastauksia löydy, enemmänkin samoja kysymyksiä. Mutta kyllä, bloggailu voi olla hyvin yksinäistä puuhaa.

    VastaaPoista
  4. Hei! Älä missään nimessä lopeta blogiasi! Vaikka en olekaan mikään sisustamisen asiantuntija, olen nauttinut blogisi herättämistä pienistä sisustusinspiraatioista. Parasta kauniissa blogissasi on omaa kotiasi esittelevät jutut ja diy-ideat. Myöskin portaaliblogien ainaisten mainosten puuttuminen on hyvä asia. Välillä tuntuu, että olet niin ammattilainen näissä sisustusjutuissa, ettei tällainen aloitteleva harrastaja uskalla oikein kommentoida juttujesi perään mitään eli ehkä siinä yksi syy, miksei kommentteja tule. Terkuin, E

    VastaaPoista
  5. Hei, miekin luen joka jutun, mutta en pahemmin kommentoi. Syy ei ole se, että dissaisin blogiasi, vaan ihan se, että... Niin mikä? Kuten Katariina tuossa ylempänä osuvasti sanoi, ehkä joku ujous, ei tohdi kommentoida.
    Pidän blogissasi siitä, että juttusi ovat valtavirrasta vähän erilaisempia, mielestäni parempiakin. Niissä on ajatusta ja ne ovat syvällisiä.
    Toivottavasti bloggailet jatkossakin, olet ehdoton suosikkini! Mukavaa joulunalusaikaa toivotellen!

    VastaaPoista
  6. Heippati hei Tuittu :)...täälläkin yksi päivittäin blogiasi lukeva...mulle on tullut tavaksi kurkata aina aamuisin tänne...istua hiljaa ja antaa mielen ja kielen nautiskella ihanaisista ajatuksista ja kuvista...ja sitten unelmoida kaikesta kauniista ja nautinnollisesta jotka blogisi herättävät minussa...monesti saan idean ja sitten hyppään etsimään lisä tietoa siitä joltain muulta sivulta...en tiedä olenkohan rekisteröitynyt lukijaksi...mielestäni joo mutta mua ei näys esim. lukijoissa...laitappas vielä joku nopea ohje miten se käy helpoiten. Jatka samaan malliin :) halaus <3
    T:Lilu

    VastaaPoista
  7. Miia, noinhan se taitaa mennä, että kun lukee monia blogeja, niitä ikään kuin vain lukee rivissä ja tykkää kyllä, mutta vaikeampaa onkin se oma-aloitteellisuus kommentoida. Ihan samalla tavalla toimii usein itsekin, vaikka olenkin koittanut siinäkin tsempata; ) kiva että olet mukana!!

    VastaaPoista
  8. Katariina, ihanaa uusi lukija sai nimen! Muistan kaikki kommentoijat kyllä nimeltä heti, kun kerran ovat jotain sanoneet. Johtuu kyllä varmasti siitä että teitä ei ole vielä niin paljon. useamman sadan lukijan nimen muistaminen saattaisikin olla jo ongelma;) Mukavaa, että olet tykännyt, nyt sitten vaan useammin puhelemaan, niin saadaan vuorovaikutusta enemmän ja sellaisia asioita postauksiin, mistä tykkäätte.

    VastaaPoista
  9. Liisa jo toinen uusi nimi, jee. Tervetuloa mukaan, tulen käymään vastavierailulla blogissasi. Yksinäistä tosiaan, välillä on ihan hoopo olo, kun kirjoittelee ja kuvailee, muokkaa ja säheltää kameran kanssa ja sitten vastassa on hiljaisuus. Mutta hyvä, että ilmottauduit, kuullaan taas puolin ja toisin.

    VastaaPoista
  10. E, tervetuloa mukaan! Mietinkin tuota, että kokeeko joku minut vaikeasti lähestyttäväksi ammattini takia. Olen opettanut uusia sisustajia vuosia suunnittelun ohessa ja nauttinut heidän kanssaan olemisesta juurikin sen tähden, etteivät he ole vielä ammattilaisia. Heillä on tuoreita ja ennakkoluulottomia ajatuksia ja siitä saa itsekkin niin paljon. Joten älä ihmeessä jätä kommentoimatta sen tähden. Jokainen ajatus on tärkeä!

    VastaaPoista
  11. Se on harmi, että bloggaajan täytyy pyytää lukijoiltaan kommentointia tai lukijaksi liittymistä -ihmiset kun vain monesti itsekkäästi haluavat hyötyä, antamatta itse mitään takaisin toiselle. Bloggaamattomat lukijat harvoin ymmärtävät, miten paljon vaivaa bloggaajat (ainakin useimmat, joiden blogeissa on muutakin sisältöä kuin eri verkkokauppojen aletarjousilmoituksia) näkevät bloginsa eteen ja olisikin mukava, jos lukijat edes jollain lailla "palkitsisvat" tämän vaivan. Kommentointi kun on täysin ilmaista ja mahtava keino ilahduttaa toista. Monesti vain sitä on huomannut, että kun bloggaaja julkaisee tällaisen postauksen,tulee hetken aikaa kommentointia, kun pelätään, että bloggaaja muutoin päättää laittaa pillit pussiin ja lopettaa koko homman, mutta hetken päästä taas palataan vanhaan ja kommentointi hiipuu. Toivottavsti sinulle ei käy näin!

    Oikein mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
  12. Heta, sinä juuri olet yksi niistä, jotka edes jotain sanovat silloin tällöin, iso kiitos siitä!

    VastaaPoista
  13. Heippa Lilukki! Tiedän, että sullakin olisi paljon annettavaa keskustelun muodossa ystäväni ;)) joten moikkaa silloin tällöin täällä kommenttiboksissakin! Piti oikein käydä Nikin koneella katsomassa vierailijana, miten tuo rekkaaminen lukijaksi onnistuu. Eli sen jälkeen kun on klikannut linkistä lukijaksi, pitää olla joko twitter tai google tms tili, jonka tietojen avulla voi lukijaksi alkaa. Jos tiliä ei ole entuudestaan, on sivulla linkki, jonka avulla tilin voi tehdä! Ja jos mä oon saanut sen tehtyä, ei se todennäköisesti ole ollut kovin vaikeaa ;)

    VastaaPoista
  14. 14.31 kommentoinut anonyymi! Amen, juurikin näin! Puit ajatukseni hienosti sanoiksi. Syy miksi ensin ajattelin etten julkaise edes tuota postausta, oli juuri se, että en halua ikään kuin antaa lukijoille sellaista vaikutelmaa, että on PAKKO kommentoida! Toivon, että tulisin ainakin osan lukijoista kanssa niin "tutuksi" että ajatusten vaihdosta tulisi tapa, eikä pakko :) NO mutta katsellaan ja toivotaan parasta. Taidat olla itse bloggaaja, niin tarkkanäköisesti analysoit ;)))

    VastaaPoista
  15. Vasta viikko sitten löysin blogisi ja ihastuin heti <3 Vielä en ole ehtinyt kunnolla tutustua aikaisempiin postauksiin, mutta heti liityin lukijaksi ja olen seurannut uusia postauksia.
    Voin kyllä tunnustaa, että olen huono kommentoimaan. Yleensä kommentoin vain silloin, kun minulla on kysyttävää tai jos aihe on todella polttava. Mutta tiedän, että enemmän saisi kommentoida, koska arvostan suuresti näkemäänne vaivaa,kun teette blogia :) Jospa nyt koitan saada itsestäni enemmän irti :)

    VastaaPoista
  16. Löysin blogiisi joskus kuukausi tai kaksi sitten. Taisi olla jonkun toisen blogin kommenttilaatikossa linkki kylpyhuonepostaukseen. :) Ihastelin kuvia ja kylpyhuonetta, joka johti siihen, että luin kaikki postauksesi läpi. Kauniita kuvia ja mielenkiintoisia juttuja, mutta jotenkin en minäkään tullut yhtään kommenttia jättäneeksi..

    Moni ei varmaan sen takia klikkaa lukijaksi, että ei lue blogia googlen kautta ja sen tuntuu siksi itselle turhalta.

    Mutta ihana blogi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraan säännöllisesti monia blogeja (tätäkin :-), mutta en ole yhteenkään klikkautunut lukijaksi, juuri yllämainitusta syystä - en ole ymmärtänyt koko toimenpiteen funktiota. Mieluisimmat blogit löytyvät selaimestani kirjanmerkkeinä. Osaisiko joku selittää, mitä etua lukijaksi klikkautumisesta olisi (sen lisäksi, että siitä jää bloggaajalle näkyvä jälki)?

      Poista
    2. Hanna, itselle lukijaksi klikkautuminen on merkinnyt sitä, että saan lukijalle "kasvot" ja jollakin lailla persoonaa henkilölle joka kommentoi. Tai aiemmin, kun kommentteja ei oikein tullut, niin jokainen kirjautunut lukija oli minulle osoitus, että edes joku seuraa vakituisesti näitä juttuja. Yleisesti bloggaaja on kovin yksin, ainoat yhteydet "ulkomaailmaan" on kommentit ja lukijat. Alkuun kumpiakaan ei ole, mutta kun sekä lukijoita, että kommentteja alkaa tulla, on se bloggaajalle merkki blogin kehityksestä ja siitä että blogin linja on miellyttänyt jotain satunnaista kävijää ja hän on päättänyt alkaa lukijaksi. Sitä ei bloggaamaton henkilö ehkä tajuakkaan kuinka suuri merkitys vuorovaikutuksella tai sen puutteella on bloggaajalle. Te lukijat olette meille kommentteinenne ainut merkki siitä, että teet jotain oikein. Olipa sekavaa!! Toivottavasti selvensi yhtään :)
      Näin ainakin minulla, muut voivat kertoa oman näkemyksensä.

      Poista
  17. LauraK , hyvä, hyvä, juttelemaan vaan! Ei sen kummempaa asiaakaan aina tarvitse olla, pelkkä moikin riittää. Mutta hyvä, että saan teille lukijoille nimiä ja edes hiukan henkilöllisyyttä, se lisää kirjoittamisen mielekkyyttä kun on jolle kirjoittaa.

    VastaaPoista
  18. Myy, tunnistin sinut jlukijaksi jo kuvasi perusteella ;) tänään saamani kommentit ovat selventäneet omiakin ajatuksia ja nyt kun olen saanut teille nimiä ja henkilöllisyyttä, tuntuu heti paremmalta. Kirjoittamisen mielekkyyttä lisää suuresti vuorovaikutus, eihän sitä kukaan mielellään yksin puhele (kai). Mukava, että olet mukana!

    VastaaPoista
  19. Mä kuulun ehdottomasti epä kommentoijiin, eikkäs tää on ekku kommentti ikinä :) Mutta täs loppuviikosta löysin sun blogin ja kahlasin sen jo melkein siltäistumalta läpi kokonaan, muutaman kuukauden postaukset on vielä lukematta.. Ja hoksasin muuten että oon käyny täällä aiemminkin kun googlailin DIY sängynpäätyä.. no se jäi sit kuitenkin toteuttamatta. Mutta netin syövereistä englanniksi ja suomeksi haettuna löytyi kaksi hyvää postausta ja tää oli toinen niistä!!!

    Eli mulla on siis pelkästään hyvää sanottavaa :)

    VastaaPoista
  20. Anonyymi, hyvä että löysit takaisin ja nyt sitte vaan kirjaudut lukijaksi tai laitat blogin kirjanmerkkeihin, niin ei pääse enään katoamaan ;)) ja kommentia saa mielellään silloin tällöin jättää. Ei tuo päätyohje tuolta katoa mihinkään, teet sitten myöhemmin ja kysyt vaikka lisäohjeita.

    VastaaPoista
  21. Löysin blogisi just ja jäin lukijaksi :) Mä olen vähän kranttu siitä mitä blogeja klikkaan listoilleni ja tämä osui kyllä suoraan mun makuun :)

    VastaaPoista
  22. TUIJAAAAAAA <3 mä oon kerran tai kaksi kommentoinut mut useammin on kommentointi käynyt mielessä, nyt aion parantaa tapani! Ainoa mitä kouluajoilta kaipaan on sinun tuntisi ja tätä kautta saavutan jotain samaa :)

    VastaaPoista
  23. littleB , mainiota.;)) tervetuloa!!

    VastaaPoista
  24. Anonyymi DIY sängynpääty googlaaja, tuttavallisemmin RiikkaK, kysyy ootkos ite tehny tuon "Ennen/jälkeen: Portaikko" postauksessa näkyvän keltaisen taulun. Se on nimittäin ihana, ainakin sopiin paikalleen tosi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei RiikkaK , joo olen tehnyt! Siitä piti tulla jotain ihan muuta, mutta jäi sitten tuollaiseksi. Ei se oikeasti läheltä katsottuna ole kummoinenkaan mutta kuvassa näyttää ok:lta :))

      Poista
  25. Mä oon monta kertaa tuntenut syyllisyyttä siitä etten ole kommentoinut ja myönnän, että ajattelen kommentoivani ja heti perään ajattelen nooo, tuskin tuo bloggaaja minun kommenttejani kaipaa :( Nyt olen monesta blogista lukenut kuinka bloggaajia harmittaa ettei kukaan kommentoi ja päätin, että nyt otan itseäni niskasta kiinni ja pyrin kommentoimaan blogeihin joista pidän ja innolla odotan uusia postauksia! Minä en itse bloggaa, mutta ymmärrän kyllä kuinka paljon se vaatii työtä ja kuinka turhauttavaa se varmaan on kun ei edes tiedä kuinka moni blogistasi pitää ja sitä seuraa! Minä nostan hattua kaikille bloggaajille, jotka piristävät minun ja monen muun päivää :) Olipas sekavaa ajatuksen juoksua.. mutta lyhennettynä arvostan teidän bloggaajia ja sitä työtä jonka teette :) Ihanaa joulun odotusta sinulle!
    P.s. löysin blogisi vasta viikko sitten ja kertaheitolla luin kaikki vanhatkin postaukset läpi. Pidän tyylistäsi ja inspiroidun siitä. Jatka samaan tahtiin ja minä yritän parantaa tapani ja ilmoitella itsestäni!

    VastaaPoista
  26. Hei vaan Tuija,
    kauhea vuodatus, tuli ihan paha mieli kun käyn täällä "salaa" lähes päivittäin tsekkaamassa sun kuulumiset (ainakin mukamas ;)), enkä juurikaan mitään sano. Mutta nyt sanon; ihanaa, kun oot olemassa ja ihanaa katsella tätä ammattilaisen käden jälkeä, voi tästä aina jotain itsellekin imaista ja muistella niitä sun oppeja! Kiitos. Äläkä uskallakaan lopettaa tätä iloa meiltä! See you!

    t. Tarja

    VastaaPoista
  27. Tsinnia , ihana pitkä kommentti! Mukavaa että säkin olet löytänyt tänne. Nythän me sitten jutellaankin vastaisuudessa vaikka kuinka, eikö?

    VastaaPoista
  28. Heissan! Hyvä postaus ja kiitos aitoudesta ja avoimuudesta! :) MInä nimenomaan kannatan näitä informatiivisia postauksia, koska mielestäni siinä näkee, miten paljon olet nähnyt vaivaa ja se on hienoa. Huomaan, että en pidä oikein mielenkiintoisena niitä blogeja, jossa on vaan pari lasuetta tai kuvaa. Ja sinun postausket on auttaneet varmasti monia monessa sisustusasiassa! :)Jatka siis samaan malliin, minusta tämä on niin hieno blogi ja aina hyviä kuvia mainiolla maulla höystettynä! Hyvä että sanoit tuosta kommenttiasiasta, sillä en ole ei bloggaavana henkilönä aikaisemmin ajatellut kommenttien merkitystä sillä tavalla.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kommentti. Olen huono esittämään mitään muuta kuin mitä olen ja aina sanonut aika suoraan jos joku vaivaa, ehkä liiankin suoraan. Mutta ainakin tänään olen ollut super iloinen siitä että kerroin mieltä painavat asiat. Hienoja kommentteja ja ihania ihmisiä tuntuu olevan siellä ruudun takana. Jatka vaan sinäkin jutustelua silloin tällöin :))

      Poista
  29. Tarja, en lopeta;) ja ehkä nähdään tammikuun viides. Elina laittoi juuri viestiä!! Kiva kun viestittelit.

    VastaaPoista
  30. Mä voin täysin yhtyä monenkin täällä kommentoineen sanoihin: tää on yksi mun lempiblogeista ja ilahdun aina suuresti jokaisesta postauksesta. En aina jaksa kommentoida siksi, että lueskelen blogeja illalla ipadilla ja kirjoittaminen tällä on vähän työlästä. Mutta pahoittelut siitä, koska sehän on vähän kuin joisi ilmaiset kahvit toisen piikkiin! Kirjoitan itsekin blogia, jota kommentoi ehkä yksi ihminen, joten ymmärrän kyllä harmituksesi. Liityin nyt lukijaksi, aikaisemmin en ole sitä tehnyt siitä yksinkertaisesta syystä, että seuraan blogeja ennemmin oman blogrollini kautta. :) Ja kiva että sanoit että toivot kommentteja, monesti sitä tosiaan ajattelee, ettei tuo kirjoittaja minun sanojani kaipaa. Ehkä tuo ajatus johtuu siitä, joissakin blogeissa seuraajat tuntuvat ihailijajoukolta ennemmin kuin vain samoista asioista kiinnostuneilta ihmisiltä, ja se tunnu mukavalta ajatukselta.

    No mutta, nyt kun naputtelun makuun pääsin, niin on pakko sanoa, että tykkään tästä blogista ennen kaikkea siksi että kävin itsekin juuri puolen vuoden mittaisen sisustussuunnittelukurssin ja nyt mietin, miten tietojani käyttäisin... En varmastikaan täysipäiväisenä sisustussuunnittelijana, mutta jotenkin kuitenkin. :). Sä tuot inspiraatiota sen oman juttuni etsimiseen ja toki palautat mieleeni - ja täydennätkin - oppejani substanssin tasolla. Pidän paljon tämän blogin sävystä, tyylistä, tunnelmasta. Eli iso kiitos tämän pitämisestä!

    VastaaPoista
  31. Kiitos todella mielenkiintoisista ja asiantuntevista postauksista. En ole kommentoinut aiemmin,vaikka olen seurannut blogiasi useamman kuukauden. Olen ihaillut pyyteettömyyttäsi ohjeiden ja ideoiden jakamisessa esim. DIY-jutuissa.

    Kuulun juuti niihin lukijoihin, jotka talon hiljaiseksi saatuaan nauttivat toisten ahertamista kivoista blogeista, mutta eivät itse jaksa enää kommentoida...

    Mukavaa joulun odotusta : )

    - Ulla

    VastaaPoista
  32. Itirin, on totta että kommentit monissa blogeissa on turhan ihailevaa hehkutusta ja se ei ole oma tavoitteeni vaan juurikin keskustelu ja eri näkökulmat asioihin. Sinullakin sisustuskurssin käyneenä on varmasti paljon annettavaa ja mielipiteitä , joten rohkeasti niitä jakamaan. Kiva, että kommentoit ja liityit lukijaksi. Palataan asiaan...

    VastaaPoista
  33. Kyllä täällä käydään ahkerasti ihmettelemässä ja lukemassa; toiselle kirjoittamisessa on vaan mukamas olemassa joku kynnys.

    Itse aloitin uuden blogin Bloggerissa Vuodatuksen tuhottua monen vuoden kuvat, samalla meni vakituiset lukijat ja kommentoijat. Nyt tulee postailtua vaan enää silloin tällöin, ei jaksa ahkerasti vaivautua "kun ketään ei kiinnosta".

    VastaaPoista
  34. Ulla, ihanaa taas uusi nimi:) lukijalle. En ole koskaan kokenut että se olisi minulta mitenkään pois tuo ideoiden jakaminen, päin vastoin. Kiva, että olet mukana!

    VastaaPoista
  35. Leena toi on totta, että tulee mieleen heti ettei ketään kiinnosta, kun on hiljaista. Aika ikävä toi vuodatusjuttu, ajattelisin, että hermo menisi jos noin tapahtuisi:(( kiva että säkin vielä oot mukana. Halaus!

    VastaaPoista
  36. Hei,

    Täällä myös yksi hiljainen lukija. :-) Blogisi on tosi hyvä ja kivalla tavalla valtavirrasta poikkeava. Itsellä on iso remppa käynnissä ja olenkin saanut paljon ideoita ja inspiraatiota sinulta, eli kiitos!! Vaikka luen monia blogeja päivittäin en ole edes aiemmin ajatellut, että pitäisi klikkautua lukijaksi - hyvä kun otit esille. Asiasta toiseen, sisustaminen on ykkösintohimoni ja harrastukseni, mistä haaveilen uutta työtä. Mitkä ovat suosituksesi alalle ryhtymiseen eli mistä hakea oppia? Olen 30v ja päivätyössä, eikä päiväsaikaan opiskelu onnistu nyt. Tällä hetkellä AMK puolella ei alkamassa iltalinjalla opintoja. Asun pk-seudulla. Olisi mielenkiintoista kuulla miten sinä päädyit alalle ja sait rakennettua hienon urasi, sekä saada vinkkejä asiaan.

    Kiitos vielä blogistasi ja hyvää joulun odotusta!

    Mrs A.

    VastaaPoista
  37. Mrs A. Alalle on monta väylää riippuen minkälaista työtä haluaa sisustuksen parissa tehdä. Jos nyt jätetään pois laskuista varsinaiset sisustusarkkitehti, -suunnittelija sekä muotoilijan koulutukset tarjoavat monet eriasteiset oppilaitokset AMK:sta käsi- ja taideteollisuusopistoihin, mitä moninaisempia sisusalan kursseja sisustusmyyjästä, sisustusassistenttiin ja sisustusartesaaneihin. Koulutusten kesto vaihtelee sisustusassistentin muutaman kuukauden mittaisesta kurssista sisustusartesaanin kaksi vuotta kestävään koulutukseen. On sisustusalan perustutkintoa sekä sisustajan ammattitutkintoa, jossa täytyy olla alla jo jokin peruskoulutus alalta tai vastaava työkokemus. Löytyy maksutonta ja useita tuhansia euroja maksavia kursseja. Nämä kaikki taitavat olla kuitenkin enemmän tai vähemmän päätoimista opiskelua. valitettavasti en tiedä noista iltakursseista juuri mitään. Osa oppilaitoksista räätälöi opetuksia niin, että lähipäiviä on kuukaudessa muutamia ja pääsääntöinen oppiminen tapahtuu sitten etätehtävien ja verkossa tapahtuvien opetusten kautta. Tosin täytyy sanoa, että olen hieman skeptinen tämän tason koulutusten suhteen.
    Oma polkuni on alkanut perinteisen verhoilijan koulutuksesta sisustussuunnittelun opintoihin ja jatkunut sieltä ammattikorkean visuaaliseen suunnitteluun. Nyt olen pyörittänyt omaa suunnittelutoimistoa vajaa kymmenen vuotta.

    VastaaPoista
  38. Hei, löysin blogiisi tänään Liisan blogin kautta ja ihastuin näkemääni. Todella ihana blogi, josta sain jo nyt pikasilmäyksellä paljon inspiraatiota. En malta odottaa kunhan mulla on tarpeeksi aikaa selata kaikki postaukset läpi. Jo näkemästäni on pakko nostaa erikseen riikinkukko piirustuksesi liitutaululle - ihan mielettömän upea. WAU! Blossa pullot ovat myös ihanan näköiset spreijattuna. Harmi kun meillä ei ole edellisten vuosien pulloja tallessa, tämän vuoden pulloa en ainakaan vielä raaski maalata... :)

    Olen aina haaveillut vanhaan (20-30-luvun) taloon muuttamisesta, ja teidän talonne on ihan unelma! Sisustustyylistäsi tykkään todella paljon. Meillä remontoidaan miehen vanhempien -89 rakentamaa omakotitaloa, jonne muutetaan joskus ensi kevään aikana. Tahti on hidas kahden alle 3,5 vuotiaan lapsen kanssa, varsinkin kun syksyllä aloitettu päiväkoti on tuonut syksyn aikana kaikki mahdolliset taudit meidän jokaisen riesaksi. Päässä pyörii miljoona ideaa joita taloon haluaisin toteuttaa - tämä vaihe kun laitetaan vasta kipsilevyjä seinään on tuskastuttavaa malttamattomalle! ;)

    Nimen takaa löytyvän blogin aloitin näköjään samaan aikaan kuin sinä omasi. Ruokablogia olen pitänyt vuodesta 2008 ja muutakin olen kirjoitellut nykyisin salasanan takana olevaan blogiin. Muistan miten turhautunut olin noiden aiempien blogieni kanssa kun lukijoita tai kommentoijia ei tullut - varsinkin juuri niiden postausten kanssa jotka olivat itselle niitä rakkaimpia. Näin monen bloggausvuoden jälkeen osaan ottaa rennommin, vaikka kyllähän kommentit ovat se blogin suola. En usko että tämä harrastus olisi näin kauan ihan vain omaksi iloksi jatkunut vaikka suuria lukijamääriä en olekaan koskaan kerännyt. Ja lukijapaneelia tulee tuijotettua myös ahkerasti, ja jokaisesta uudesta naamasta ilahdun suuresti. Voit kuvitella tunteen kun muutama viikko sitten huomasin yhden lukijan poistaneen itsensä paneelista... Monta huippusuosittua blogia lukiessa tulee miettineeksi, että mikä niissä ihmisiä niin kovasti koukuttaa ja usein se jää minulta ymmärtämättä. Pienten lukijakuntien blogeissa taas on monta todellista helmeä, joiden kohdalla on vaikea ymmärtää miksi lukijoita on niin vähän. Todennäköisesti mukana on myös paljon tuuria - jos suuren blogin kirjoittaja sattuu linkkaamaan sinut, tai tulet esiin jossain muussa mediassa, niin lukijoiden määrä kasvaa heti räjähdysmäisesti.

    Itse yritän kommentoida mahdollisimman usein lukemiini blogeihin, koska tiedän miten tärkeää se itselleni on ja miten kovasti ihan vain parista sanastakin ilahdun (vaikka itselläni on huono (?) tapa alkaa usein rönsyilemään). Joidenkin blogien kohdalla oma kommentointi tyrehtyy jos huomaan etten koskaan saa vastavierailua - tulee olo, että jos blogini ei kiinnosta niin tuskinpa sitten kommenttinikaan. Joissain blogeissa sillä taas ei ole väliä. Suuriin blogeihin (yli 500 lukijaa) en ole tainnut koskaan jättää kommenttia, jostain syystä tuntuu että siellä vaan hukkuisi massaan, vaikka ehkä se ei niin edes olisi. Nämä on näitä, jokaisella on oma lukutyylinsä ja arvotuksensa :) Tänne jään ehdottomasti lukijaksi, onneksi löysin!

    VastaaPoista
  39. No vau Petra mikä kommentti. Että jaksoitkin kirjoitella noin pitkästi. Mulla on huono tapa yrittää sanoa kommenttipoksissa asiani varsin lyhyesti, koska puhelimella tai ipadilla kirjoittaessa, tulee niin paljon kirjoitusvirheitä ja niitä saa olla korjaamassa koko ajan. Se on ÄRSYTTÄVÄÄ!
    Meidänkin edellinen asunto oli -80 luvulta ja remppasimme sitäkin jonkin veran, mutta nyt tämän talon peruskorjaus-urakka on ollut jotain ihan muuta. Laitoimme lähes vuodessa uusiksi 250 m2 lähes kaiken. Meillä tosin lapset ovat jo isompia ja apuna rempassa sen sijaan, että olisivat hoidettavan ikäisiä, niin kuin teidän.
    Täytyykin tulla kurkkimaan sun blogeja, mä tykkään myös hyvästä ruuasta ja kokkailen mielelläni vieraille.
    Täytyy tulla ruokablogiinkin hakemaan inspiraatiota!
    Jaan ajatuksesi kommentoinnista ja luulen myös että ajan kanssa asenteeni kommentointiin ja muuhunkin bloggaamiseen rentoutuu. Osaa myös kuvitella miten pahalta tuntuu, jos joku lukija poistuu listoilta. Mieli on siitä ihmeellinen että yksi negatiivinen juttu kumoaa sata positiivista! Tässä kasa irrallisia ajatuksia, koita kutoa ne järkeväksi verkoksi :))

    VastaaPoista
  40. Moikka! Olen lukenut kaikki postaukset ja käynyt päivittäin kurkkimassa täällä, mutta jotenkin multakin se kommentointi on vaan jäänyt.. Muutaman kerran oon joskus johonkin blogiin koittanut kommentoida, mutta jostain syystä en vaan saa kommenttejani näkyviin. Liekö ongelma sitten oma atknerous vai mikä, tiedä häntä.. Toivottavasti tämä edes tulee perille.

    Ihana blogi kaikenkaikkiaan, muutaman kerran oon nauranu ihan vedet silmissä. Toivottavasti blogi jatkuu vielä pitkään, näitten tekstien kanssa voi viihdytää itseäään uudestaan ja uudestaan ja muistella samalla kouluaikoja - niitä tulee varmasti ikävä kun ne nyt loppuu.. :/

    Hyvää joulunalusaikaa ja lukija- ja kommenttirunsautta ensi vuodelle!

    VastaaPoista
  41. Moikka Tiia, harmi etten ole paikalla perjantaina päätöstilaisuudessa. Sano kaikille terkkuja ja onnitteluja!! Kiva, että pyörähtelet täällä, tee niin jatkossakin ja kerro välillä kuulumisia. Ihan teitä tulee ikävä :(

    VastaaPoista
  42. Täällä ollaan ja seuraillaan sekä satunnaisesti myös kommentoidaan, aina kun on edes pikkuisen aikaa lukemisen lisäksi. :)

    http://www.whiteandfresh.fi

    VastaaPoista
  43. Lupaan kommentoida jatkossa :) Olen myös pohtinut mielessäni, miten pieni prosentti kaikista kävijöistä jotain höpisee. Kommenttien kun ei tarvitsisi olla mitään kovinkaan syvällisiä. Pidän erityisesti kuvistasi, ovat hienoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) no nimenoman ei tarvitse olla aina mitään ihmeellistä sanottavaakaan. Riittää kun silloin tällöin edes jotain höpisisi!

      Poista
  44. Heippa!
    Olen silloin tällöin kommentoinutkin - lyhyesti tosin. Luen usein blogiasi puhelimella bussissa työ-/kotimatkalla ja inhoan sitä näpyttelyä etenkin kun bussi heiluu. Toinen syy on ehkä se, että työkseni kirjotan paljon ja kun pääsen töistä huomaan välillä olevani tosi lyhytsanainen :)

    Löysin blogiisi kun googlettelin Uuttakaupunkia - olen tainnut mainitakin, että äitini asuu siellä ja vietin lapsuudessa paljon aikaa mummilassa Sepänkadulla. Uki (ja lähisaaristo) on mulle se kaikkein tärkein paikka, vaikken koskaan ole siellä asunutkaan. Muistan äitini maininneen, kun nykyinen kotinne oli myynnissä, ja joskus leikin ajatuksella muutosta pois pk-seudulta. Olikin hauska sattuma, että törmäsin blogiisi ja huomasin, että asut juuri siinä upeassa talossa!

    Sinulla on hyviä kirjoituksia, toivottavasti et lopeta! Näet paljon vaivaa ja neuvot muita, uskon että välillä harmittaa jos kukaan ei vastaa mitään. Luulen, että jotkut muut blogit ovat tyyliltään/kirjoitusasultaan ehkä pinnallisempia ja kepeämpiä, jolloin kynnys kommentoida voi olla matalampi? Tai sitten tässä pätee sama sääntö kuin kirpparillakin; kun pari tyyppiä alkaa tonkia pöytääsi samaan aikaan, voit olla varma että kohta ympärillä on tungosta!

    Itse seuraan monia blogeja mutta en ole koskaan kirjautunut lukijaksi. En siis lupaa tehdä niin nytkään, mutta kommentoin kyllä jatkossakin, ja koitan välillä olla monisanaisempi! Hyvää joulua Tuija :)

    A. (eli Anna Espoosta)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna. Kännykällä ja tabletilla kirjoittaminen on kyllä harvinaisen ärsytävää. Kirjoitan joka sanan kahteen kertaan ennen kuin se mene oikein, argh!
      Minunkin isoäitini on asunut sepänkadulla, kun olin pieni. Sellainen pitkä keltainen puutalo omenapuineen Sepänkadun ja Merimiehenkadun risteyksessä. On nykyäänkin edelleen olemassa. Sieltä on hyviä muistoja vaikka olin aika pieni kun mamma myi talon.
      Ajattelin myös itsekin että sekä ammattini, että tekstini sattaa pelottaa osaa lukijoita ja nostaa rimaa korkeammalle kommentoida, mutta niinkuin tuossa ylhäällä jo sanoinkin , kaikenlainen kommentointi on mukavaa. Ei tarvitse olla mitään ihmellistä sanottavaakaan aina.
      Kiva kun kirjoittelit juttele vastaisuudessakin, kun et istu bussissa:))

      Poista
  45. Koska mä käyn läpi sinun koko blogihistoriasi niin en ihan joka juttua kommentoi ;) onneksi on sairasloma niin ehdin sentään katsoo ja lukee nää läpi! Jatkossa lupaan, kiusaksesi, jotain aina kommentoida :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jolli, tämänkaltaisesta kiusaamisesta tykkään ;)

      Poista
  46. Moi vaan :) Sama juttu kuin Jollilla, kahlaan parhaillaan blogiasi läpi kun sen juuri löysin (kuvahaussa tuli vastaan teidän keittiön pöytäprojekti). Ajattelin ensin etten tähän kommentoi kun on jo viime vuoden puolella kirjoitettu juttu, mutta sitten huomasin että eipä tuo edellinenkään kommentti ole ihan heti tullut. Ihan sama synti kuin muillakin että luetaan ja nautitaan muttei kommentoida. Joistakin seuraamistani blogeista ajattelen että siellä on jo monta (aktiivista) kommentoijaa ettei minun kommentti ole mitenkään tarpeen. Mutta taitaa se olla :) Tämä oma blogi jonka nimellä tänne kirjaan on muka siksi että saisi käsityksen siitä millainen kommentoija on mutta se on on kyllä ihan päivittämätön tapaus, blogin pitäminen on hankalaa. Sitäpä suuremmalla syyllä pitäisi muistaa niitä jotka näkevät tämän vaivan. Kunhan saan kahlattua blogisi läpi ja pääsen 'seurataan päivittäin' -vaiheeseen niin lupaan yrittää kommentoida.
    Pidän tyylistäsi ja kuvasi ovat hienoja. Olen varmasti vielä yhteydessä, paljon paljon kysymyksiä on jo tullut lukiessa mieleen.

    terkkuja, Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sari, älä ikinä ajattele, että kommentointi tai kommenttisi olisi turhaa. Koskaan ei ole kiukuttanut kommentit, mutta kommentoimattomuus tosi usein!! On niin paljon mielekkäämpää saada vastakaikua ja mielipiteitä puolin ja toisin, kun se, että kirjoittaa päivä toisensa jälkeen juttuja tyhjille seinille. Tai jotain, oli ontuva vertaus :)
      Mutta siis tervetuloa mukaan ja kommentoida saa vaikka kuinka vanhoihin juttuihin, ei niihin vastaaminen mielestäni ole yhtään sen hankalampaa kuin uuteenkaan!

      Poista
  47. Hei! Löysin blogisi eilen, enkä ole malttanut lopettaa lukemista. Ihan mahtava blogi, todella raikas, hyvin kirjoitettu ja aito. Harvemmin kommentoin mitään, ehkä se tosiaan vaatii puhuttelevan ja inspiroivan sisällön ennenkuin niin haluaa tehdä. Ihan huippu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, tervetuloa mukaan. Tosin ei ne aina niin raikkaita ja innovatiivisia täälläkään jutut ole :)

      Poista
  48. Hei,
    löysin blogisi pari viikkoa sitten, ihastuin taloonne Suomen kaunein koti-ohjelmassa ja jonkun mutkan kautta löysin tieni tänne. Ihanaa. Tähän asti olen kahlannut näitä vanhoja postauksia, ja nämä on kyllä tosi antoisia!! Toivottavasti tämän postauksen harmitus on vaihtunut iloksi, ja muutkin lukijat kuin minä on löytäneet tiensä tänne.

    VastaaPoista
  49. Tää blogi on kyllä kiva. Aloitin blogin pitämisen noin puolivuotta sitten ja miettinyt samoja asioita. Jään lukijaksi. Käy kurkkaamassa mitä Pirjolaan kuuluu. Kiitos maanantain viihdytyksestä kun olen kahlannut blogiasi läpi :)

    VastaaPoista

Hei! Kiva kun kävit, vielä mukavampaa on, mikäli päättäisit jättää viestin!