keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Avaimet käteen

Ennen kuin kauppa oli selvä, tarvittiin monta tuskaista viikkoa odottelua. Oli valitusaikaa ja valitusajan valitusaikaa. Notkuin rakennusvalvonnan tiskillä ja terrorisoin heitä puhelimitse niin että, kauppakirjoja allekirjoittaessamme, he taisivat olla helpottuneempia kuin minä. Vihdoin olivat avaimet kädessämme.

Talo oli tuttu entuudestaan. Olimme monet kerrat käyneet talossa taidenäyttelyssä (rullamitta takataskussa) ihailemassa tauluja (mittailemassa sohvan paikkaa). Vaikka talo tuli myös tutkittua läpikotaisin ennen tarjoushinnan päättämistä, oli ilmassa omanlaisensa tunnelmaa, kun ensi kertaa astuimme MEIDÄN taloomme.

Ja tältä se näytti:

sisään tullessa näkymä tyssäsi keittiön seinään
alakertaan johtavat portaat

keittiö

alakerran pukuhuoneen suihku

alkuperäiset pinnat olivat hautautuneet muovikerrosten alle ja
sähköpattereita oli kaikenkaikkiaan viitisenkymmentä


alakerran kartta-arkisto pakastimineen


Ihana, eikö totta.  Ai ei, minusta oli. Näin jo valmiin talon silmissäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei! Kiva kun kävit, vielä mukavampaa on, mikäli päättäisit jättää viestin!